Kaakaolla

Moikka!
Tällä hetkellä mä makaan sängyssä mun uuden kuohkean täkin päällä, vieressä rusinoita-vaikken mä edes tykkää niistä. Mä e ole tehnyt tänään mitään muuta kuin käynyt pikkulenkin Ziton kanssa, tehnyt vähän enkun yo-valmennuskurssia eteenpäin (olen kuulemma aikataulua edellä jes!), syönyt väkipakolla aamupalan ja katsonut sunnuntain Viikkomakasiinin.(mä tykkäsin erityisesti tän päivän jaksosta :P). Seuraavaksi mä avaan netflixin, enkä aio tehdä mitään muuta koko loppupäivänä.

Viime sunnuntaina mä jaksoin meikata ja ensin käydä kaupassa ja sitten menin vielä kaakaolle Sofian ja Kaisan kanssa. Aiheena oli penkkariasut. Kohta mekin ollaan huutamassa tj nollaa siellä rekoissa ja heitetään teidän päälle karkkia. Se vaan, että milloin minä ja äiti ehditään tehdä mun penkkaripuku onkin sitten ihan toinen juttu. Ensi viikon keskiviikkona alkaa koeviikko, mulla tosin vasta torstaina, eli keskiviikko vapaa. Ainakin kokeista. Mä lupauduin Sofian kanssa mennä markkinoimaan nuvaa kaurialankoululle. Sinne siis. Tuohon markkinointiin liittyen mulla on myös tiistaina yleisradion radiohaastattelu 7.40-mitäköhän siitäkin tulee...

Koska mä aion tosiaan laiskotella tämän koko päivän (en siis voi tehdä penkkaripukua koska äiti haluaa ostaa mun kanssa ne kankaat ja se ei pysty lähteä mihinkään...), niin lopetan nyt tämän tämän lässyttämisen ja uppoudun netflixin ihmeelliseen maailmaan.
Ihanaa sunnuntaita kaikille! <3

ps. mitä mieltä pienemmästä kuvakoosta (sama kuin kahdessa edellisessä) vai palaanko siihen isompaan? Itselle näyttää ehkävähän pieneltä, mutta mitä mieltä te olette?

pps.arvatkaa millä putkella nämä on otettu ;)

Totuus iski ja lujaa:abi 2015?

Viimeinen koeviikko, äikän tekstitaito, penkkarit, abiristeily, lukuloma, kirjoitukset, pääsykokeet ja vielä mahdollisesti (toivottavasti) opiskelupaikan saaminen ja muutto kotoa. Kaikki aikalailla kesään mennessä.

Meillä oli tänään koulussa opojen osalta semmoinen pieni info. Hakemisesta ja kaikesta siihen liiittyvästä. Sitten opot laittoi dian, missä oli päivämääriä. Siinä kohta mulla loppui happi. Silloin lukion aloitti, niin mietti olevansa siellä ikuisuuden. Joko ikuisuus on helkutin pitkä aika, tai mä olin pahasti väärässä. Luultavasti jälkimmäinen. Nyt on se aika, kun pitäisi aikuistua. Ottaa vastuu teoistaan, tai tekemättä jättämistään.Mitä jos mä en halua?

Suoraan sanottuna mä olen ollut siitä infosta lähtien kauhusta kankea. Mitä jos mä en saa lakkia tänä keväänä? Mitä jos mä en pääse opiskelemaan ensi syksynä. Olenko minä silloin epäonnistunut elämässä? En. Silti nyt vain tuntuu, että jos se paikka ei sieltä opettajakoulutuksesta heti napsahda, niin mä romahdan, ja olen epäonnistunut versio.

Mä olen halunnut olla opettaja ihan pikkutytöstä asti. Se on mun unelma-ammatti. Se ilo toisen silmissä kun hän on oivaltanut mieltä askarruttavan asian. Sen avulla jaksaa päivästä toiseen. Jos minusta ei tule opettajaa, mikä minusta sitten tulee? Ei mitään hajua. Mä tykkään valokuvata, ja haluaisin sen sivuammatiksi, mutta päätoimisena - ei.

Voisi sanoa, että mä olen päässyt koulun osalta helpolla. Mä olin ala-asteella kympin oppilas ja opettajien "suosikki" ollut aina. Yläasteella mun keskiarvo hieman yli yhdeksän, ja nyt mä olen saanut pidettyä sen kasin yläpuolella. Mä pääsin haluamaani lukioon heittämällä. Miltä tuntuu, kun ei pääse sinne minne haluaa?

Mikä on riittävästi? Kuinka hyviä muut on? Olenko mä hirveä ihminen, jos mä toivon että muut opettajaksi haluavat epäonnistuisivat, tai vähintäänkin olisivat huonompia kuin minä.

Päätä koulu, pääse yliopistoon, mene töihin ja valmistu ajoissa tai maksat opintolainaasi vielä eläkeiässäkin. Onko minusta vastaamaan kaikkiin näin vaatimuksiin? Mua harvoin pelottaa, mä olen pikemminkin jännittäjä, mutta nyt; mua oikeasti pelottaa.

Miksi mua pelottaa, voi kun tietäisi. Ne ihmiset, ketkä eivät vaikka ole päässeet ekalla sisään, tai vaikka lukio pitkittynyt, ovatko he epäonnistujia? EIVÄT! Silti musta tuntuu että jos mulle käy niin, niin mä olen outo. Miksi mä olisin yhtään sen erilaisempi kuin muut?

On hyvin todennäköistä, että mä olen vuoden 2015 abi, siltikin mä luon itselleni kamalia kauhuskenaarioita pääni sisällä. Jos mä en pääse opiskelemaan, mä panostan mun toiminimeen ja teen muista töitä. Tai sitten vaan rentoudun. Mä olen aina tehnyt kovasti töitä, niin olisin mä oikeasti oikeutettu pieneen taukooon 12 vuoden koulunkäynnin jälkeen. Se että osaanko tai haluanko mä irrottautua koulusta onkin sitten ihan eri juttu.

 Mä olen aina tykännyt koulusta. Oikein vastaaminen lämmittää mun mieltä, vaikka mä sen yritän peittääkin. Vaikka mä tykkään koulusta, en mä kiellä ettenkö haluaisi nukkua aamulla hieman pidempään tai lähteä kävelemään tunnilta kun ei  enää kiinnosta. Sen vaan sanon, että positiivinen ajattelu koulun suhteen on ainakin ennen mulla auttanut. Ehkä sen takia mä haluankin opettajaksi: mä haluan jakaa sen ilon ja onnistumisen tunteen minkä mä olen saanut.

Uusi neule

Yksi vähiten tehdyistä postauksista mulla ostosten esittely. Toinen on myös reaaliaikaiset postaukset. Nyt saatte molempia.

Tänään koulun jälkeen kävin Tarjan ja Heinin kanssa Coffee Housessa, ja kun donitsit ja suklaakakut tuli vetäistyä niin nopeasti, niin päätettiin käydä vähän katselemassa alennusmyyntejä.

Mukaan mulla lähti Cubuksesta alun perin 30e maksanut palmikkoneule kympillä. Not bad. Ette arvaakaan kuinka kauan mä olen yrittänyt etsiä valkoista neuletta itselleni! Nytkin meinasi jäädä ostamatta, mutta yllytyshullu kun olen niin...

Tämä kyseinen neule on ns. löllöneule. Mä rakastan löllövaatteita! Mun vartalotyyppi on juuri semmoinen, että löysät vaatteet on pahinta, mitä päälleen voi panna, mutta ah se mukavuus!

Saatatte myös huomata, että mulla on #redlips. Mä huulipuna lover, mutta juurikin tämä sävy on se, mitä rakastan kaikista eniten!

Onko Teillä joitakin vaatteita, asusteita tai meikkejä, mistä tulee heti parempi fiilis itselle?

Nämä kuvat on muuten otettu mun uudella Nikon 50mm f1.8 putkella. Tässä sitä syväterävyyden eroa ei niin huomaa, mutta varsinkin ulkona kun kuvaa ja katsoo lopputulosta, niin kysyy itseltään että miksen ole aikaisemmin tätä hankkinut...

Uusi vuosi 2015

Oikein ihanaa alkanutta vuotta 2015! <3
Itsellä vanha vuosi päättyi ja uusi vuosi alkoimitä parhaassa seurassa! Aluksi mentiin syömään ja seurustelemaan Sofian ja Kaisan kanssa kaverille, jonne tuli sitten myöhemmin vielä enemmän porukkaa. Sieltä mentiin puoli tuntia ennen uutta vuotta myllykalliolle katselemaanraketteja, jolloin seuraan liittyi vielä toinen Kaisa ja Moona.

Kun vuosi oli virallisesti vaihtunut, lähdettiin liukastelemaan kohti kaupunkia. Ensin käytiin siistiytymässä Moonan ja Kaisan hotellihuoneessa, ja sieltä mentiin sitte Alebaariin, mä en siellä kuitenkaan kauaa viihtynyt, vaan menin sitten Upiin, missä liityin taas toisten kavereiden seuraan. Siellä sitten menikin loppuilta ja viiden jälkeen pääsin vihdoista viimein nukkumaan!

Aikamoinen ero viime uuteen vuoteen verrattuna... Oli ihana laittautua ja päästä ulos! Mä olen viimeeksi ollut tanssimassa syksyn kirjoitusten jälkeisenä viikonloppuna... Eli oli jo aikakin!

Toivottavasti Teillä oli yhtä ihana uusi vuosi kuin minulla! Uuden vuoden pusua mä en saanut, ja se tekee nyt 18 uutta vuotta putkeen... XD

Kuvat mä olen ottanut sillä mun uudella Sigman lisäsalamalla, ja voin sanoa että oli kyllä niin nappiostos! Jalustan mä unohdin kotiin, joten raketeista mä en oikein saanut hirveän hyviä kuvia... Mutta menköön! Baaristakin olisi ollut kiva saada kuvia, mutta en sitten kehdannut ruveta räpsimään salamalla niitä. Some other time!