Moikka!
Kuten mä sanoin jo eilen, me ollaan muutettu uuteen taloon. Mä asuin melkein 11 vuotta Tiiriössä meidän itse rakentamassa talossa. Mä rakastin ja rakastan edelleen sitä taloa. Mä luulen että mun tunneside on erityisen vahva juuri senkin takia, että vuoden elämästäni olen elänyt käytännössä rakennustyömaalla, ja näin miten se talo nousi.
Se alkoi kuitenkin käydä hieman isoksi, nyt kun isosiskokin on muuttanut pois kotoa. Meillä oli siis vierashuoneen lisäksi siskon huone tyhjänä. Ensimmäisessä näytössä meille tehtiin ehdollinen tarjous, ja sitten meidän tarjouksen tekijälle tehtiin vielä ehdollinen tarjous, joten kaupat venyivät aikalailla. Tässä koko projektissa kyllä koeteltiin oikein kunnolla meidän hermoja. Me tehtiin monesta talosta tarjous, mutta niitä ei hyväksytty, ja samaan aikaan oli vanha talo vielä virallisesti myymättä.
Monen mutkan kautta saatiin kuitenkin hommat hoidettua, ja nyt asutaan Visamäessä talossa, joka on virallisesti rivitalo, mutta käytännössä paritalo. Mun oma huone on todella pieni, sängyn kanssa on jo ahdasta, mutta silti pitäisi vielä mahtua työpöytä ja vaaterekki... Sen lisäksi mun huoneen pinnat pitäisi uusia, koska mun huoneessa on sydän tapetit...All in all, mä RAKASTAN meidän alakertaa, ja uudet naapurit ovat aivan ihania :* Ja kyllä siitä mun huoneestakin tulee mieluinen kun vähän tuunailee. :)
Entäs muutto koiran kanssa? Zito on ollut ihan hämillään, ja on vieläkin ulkona ihan nenä kiinni maassa. Uusiin lenkkeilymaastoihin ollaan ahkerasti tutustuttu, ja ihan kivojakin reittejä on löytynyt. Muutaman kerran mä olen eksynyt, mutta se on aika vähän verrattuna siihen kuinka onneton mä olen kaiken suunnistamisen kanssa! :D Kuvituksena toimiikin kuvat mun ja Ziton ensimmäiseltä lenkiltä täällä.
